Pienyhtiöihin sijoittamisesta ja/tai niiden ostamisesta on tullut tämän päivän henkeen sopiva sijoitusmuoto. Sijoitusmuotojen tarjonta markkinoilla on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina. Sijoittajia etsitään mitä erilaisimpiin startup-yrityksiin, lähinnä kylläkin teknologiayhtiöihin. Itse alalla pitkään toimineena koen startup-sijoittamisen kuuluvan pääosin portfolio-sijoittajille, jotka sijoittavat muutamaan (vähintään viidestä kymmeneen) yhtiöön, jotta suuremmilta pettymyksiltä voitaisiin välttyä. Riski ei tietenkään merkittävästi vähene, vaikka sijoittaa sataan huonoon, mutta jos omalla vainullaan sijoittava löytää melko hyviä start up-yhtiöitä (joihin muutkin uskovat), niin määrä korjaa tuota totaalisen menettämisen riskiä.
Itse olen lähtenyt ensimmäiseen startup – sijoitukseen siten, että uskoin konenäköalan yhtiöön ja hankin yhtiön osakkeita. Tuloksena oli onnekas verovähennysoikeus koko sijoitussummasta muutaman hyvän vuoden jälkeen. Toisin kävi muovinkierrätysalan sijoitukselle. Sain kyllä onnekkaan verovähennysoikeuden tappioihini, mutta lisäksi pankki muisti lainan takaajia maksukuitilla takausvastuista (joka kylläkin oli myös vähennyskelpoinen). Tällä hetkellä olen mukana kolmessa alkuvaiheen sijoituksessa, joista ei ole vielä tarvinnut vaatia verottajalta tappioiden vähennysoikeutta. Näistä kokemuksista oppineena olen päättänyt, etten lähde startup – yhtiöihin yhtään suuremmalla panoksella mitä startup -yhtiöiden vetäjät ovat itse valmiita laittamaan omasta pussistaan kyseiseen liiketoimintaan.
Startup-sijoittamisen sijaan sijoittaminen ”porukassa” on mielenkiintoni kohde. Koska itseäni on harvemmin pyydetty mukaan porukoihin, olen niitä sitten itse keräillyt. Porukoiden kanssa olemme ostaneet muun muassa sairaalan (Pikonlinna), monialayhtiöitä (SNT-Group), kannakkeita (Toimex Oy) ja pari kiinteistöä, jotka on jo myyty. Porukassa sijoittaminen on hyvä tapa hajauttaa sijoittamisen riskiä ja päästä mukaan omistamaan kohdeyhtiöitä pienemmällä panoksella.
Päätyössäni näen monenlaisia kaupan rakenteita. Vastaan tulee mitä erilaisimpia struktuureja, joilla yksittäiset ”nälkäiset” yrittäjät yrittävät ostaa vakaan toimintahistorian omaavia yhtiöitä. Suurimpana haasteena on oman pääoman puute, jolloin tarvittaisiin näitä ”porukkaan” mukaan tulijoita tai kanssasijoittajia. Yleensä sijoitussummat vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta ylöspäin. Näillä summilla pääsee omistamaan jonkinlaisia osuuksia yhtiöistä. Tuottotavoitteet kanssasijoituksissa vaihtelevat 25 %:sta ylöspäin omalle pääomalle ja oman pääoman ehtoiselle lainalle 6 %:sta ylöspäin. Sijoitetun pääoman tuottovaade on yleensä vähintään 15 %:a.
Tämän kaltaisilla ehdoilla uskon, että itse kiinnostuisin yhtiöstä kuin yhtiöstä, mikäli kaksi asiaa on kunnossa:
1) Ymmärrän mitä yhtiö tekee sekä
2) Uskon uuteen ja luopuvaan yrittäjään.
Hyvää kesää,
Pekka