Ajankohtaista yrityskaupparintamalla

Yrityskauppa-aktiviteetti on piristynyt koronaviruspandemian alun hetkellisen hiipumisen jälkeen voimakkaasti, mikä on nähtävissä myös Talouselämän yrityskauppatietokannasta. Esimerkiksi Suomessa toteutettiin vuonna 2021 yhteensä yli 700 yritysjärjestelyä. Yrityskauppoja on viimeksi toteutettu enemmän vuonna 2008, jolloin tehtiin yhteensä 813 yritysjärjestelyä (Talouselämä 2022). KPMG:n Jukka Teikarin mukaan Pohjoismaista ja myös Suomesta on tullut kiinnostavampi markkina ulkomaisten ostajien näkökulmasta. Pohjoismaissa kauppa-aktiivisuus onkin ollut suhteellisesti vilkkaampaa muuhun Eurooppaan ja maailmaan nähden. 

Aktiivisen yritysjärjestelymarkkinan taustalta on löydettävissä muutamia loogisia perusteita. Ensinnäkin ennätyspitkään jatkunut talouden hyvä vire (hetkellistä koronakuoppaa lukuun ottamatta) on suoraan vaikuttanut siihen, että yleisesti yrityksien taseet ovat erinomaisessa kunnossa. Samaan aikaan järkeviä vaihtoehtoisia investointikohteita on yhä vaikeampi löytää. Näissä tilanteissa vaihtoehdoksi muodostuu usein kasvun tavoittelu ja ylikapitalisoituneen taseen purkaminen yritysjärjestelyiden avulla. 

Toinen merkittävä yrityskauppa-aktiviteettiin vaikuttava tekijä on varmasti nykyinen talouden nollakorkoympäristö. Vieraan pääoman kustannus on pitkään laskenut, joten velkarahan käyttämisestä on tullut aiempaa houkuttelevampi tapa rahoittaa järjestelyt joko kokonaan tai osittain. Lisäksi talouden voimakas elvyttäminen on johtanut siihen, että likviditeettiä on valtavasti markkinoilla ja pääomavirrat etsivät jatkuvasti uutta kotia. Esimerkiksi ammattimaiset pääomasijoittajat tutkivat taukoamatta uusia potentiaalisia kohteita laajasti eri toimialoilta. PwC:n Kauko Storback toteaakin, että pääomasijoittajat keräsivät viime syksyn aikana uusia rahastoja yhteensä 900 miljoonan euron edestä Suomessa. 

Kolmas, mutta mielestäni ei suinkaan vähäisin tekijä, on yrityksien yleisesti lisääntynyt kiinnostus strategian toteuttamiseen yritysjärjestelyiden avulla. Yritysjärjestelyt nähdään aiempaa useammin hyväksi vaihtoehdoksi esimerkiksi erityislaatuisen osaamisen tai teknologian hankkimiselle sen sijaan, että yritys aloittaisi itse pitkäkestoiset investointiohjelmat. Yritysostot voidaan siis ajatella myös investointeina, joilla yritykset pyrkivät parantamaan omaa kilpailukykyään. Jos vielä samaan aikaan järjestelyille on löydettävissä selkeitä ja perusteltuja synergioita, voivat yrityskaupat olla erittäin varteenotettava vaihtoehto yrityksen kasvustrategian toteuttamisessa.

Edellä on mainittu useita yrityskauppa-aktiviteettiä lisääviä tekijöitä. Yksi selkeä hidaste tai haaste yritysjärjestelyjen toteuttamisille on kuitenkin kautta linjan pääomamarkkinoilla kohonneet arvostustasot, jotka varmasti hiertävät ostajia. Talouden nousumarkkinan ollessa ennätyspitkä, nostaa Storback esiin myös huolen yritysjärjestelyistä päättävien henkilöiden vähäisestä kokemuksesta talousromahduksien ajalta. Hänen mukaansa tämä voi lisätä liiallista rohkeutta ja huimapäisyyttä päätöksentekoon, jolloin myös riskit vähemmän harkittujen järjestelyjen läpiviemiseen kasvavat. Toisaalta hän mainitsee myös, että mahdollisen markkinan maltillistumisen ja pörssien laskun seurauksena hyötyjät löytyvät todennäköisesti yrityskaupparintamalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että perusteet yritysjärjestelyjen toteuttamiselle ovat sen verran vahvat, että eiköhän alkaneesta vuodestakin saada erinomainen yrityskauppavuosi.

Aleksi Ojanen
Kirjoittaja on PJ Maa Partnersin analyytikko ja erilaisten yritysjärjestelyiden ja konsultointihankkeiden parissa työskentelevä asiantuntija. 

Tekstissä mainitut siteeraukset ovat peräisin Talouselämän tammikuussa 2022 julkaistusta artikkelista ”Huumaa kaupparintamalla”.