Hikeä vai rahaa – vai sekä että?

Kulunut kesä ei tarjonnut paljoakaan aurinkoa ja lämpöä. Aloittelevalle yrittäjälle saattoi kuitenkin nousta hiki otsalle kasvurahoituksen lähteitä pohtiessaan. Kun yrittäjä on käynyt läpi kaikki kolme F:ää (Friends, Family and Fools) ja kun rahoituslaitokset eivät uskalla lähteä rahoittamaan liikeidean toteuttamista, vaihtoehdoksi jäävät bisnesenkelit ja muut kanssasijoittajat.

Sweat equity tuo tulosta
Enkelisijoittaminen eroaa muista sijoitusmuodoista siinä, että bisnesenkeli pyrkii yleensä vaikuttamaan aktiivisesti sijoituskohteensa menestymiseen. Siksi sijoitus voi olla myös muuta kuin rahaa. Sami Etula toteaakin oppaassaan enkelisijoituksen hakemiseen, että tutkimusten mukaan sijoittamalla osaamista ja verkostoja yritykseen saadaan aikaan huomattavasti parempia tuloksia kuin antamalla pelkkää pääomaa. Kärjistäen Sami Etula toteaakin, että vain 1/3 enkelisijoittamisesta on rahan sijoittamista. 1/3 on verkostojen hyödyntämistä ja 1/3 oman osaamisen tuomista yritykseen. Muista kuin rahallisista sijoituksista käytetään englanninkielistä termiä Sweat Equity, joka kääntyy sanasta sanaan hikipääomaksi.

Yhteinen intressi: menestyvä yritys
Start-up -yrityksissä Sweat Equity on yleisempää ja jopa vakiintunutta, mutta mikä on tilanne jo pidemmälle edenneissä yrityksissä? Voiko yritys/yrittäjä vaatia ulkopuolisilta sijoittajilta myös muuta kuin rahaa? Vastaus on yksiselitteisesti: voi ja jopa pitää vaatia. Kannattaa pitää mielessä, että kaikilla yritykseen sijoittaneilla ja rahoittajilla on yhteinen intressi eli yrityksen menestyminen. Tämän menestyksen varmistamiseksi mentorointi ja kontaktit ovat yritykselle usein rahaa huomattavasti tärkeämpiä. Sami Etulan oppaan mukaan yritykset luettelivat tärkeimmiksi osaamispääomatarpeiksi strategisen suunnittelun, kansainvälistymisen sekä bisneskontaktien ja lisärahoituksen hankkimisen.
Vaikka osaamispääoman vaatiminen sijoitusta haettaessa on suotavaa, tulee muistaa myös siihen liittyvät ongelmat. Sijoituspäätöstä tehtäessä arvonmääritys muuttuu hankalammaksi, jos osa sijoituksesta toteutetaan sweat equitynä, sillä myös vastikkeena tarjotulle työpanokselle tulee määrittää arvo. Onko vastikkeena toteutettu työ ollut sovitun mukaista ja onko laatu ollut halutulla tasolla? Asiantuntijatyössä näiden asioiden mittaaminen voi olla haastavaa. Tavallisessa vähemmistösijoituksessa vastikkeena käytetty raha sen sijaan on aina yksiselitteisesti arvotettavissa.

Onnistumiset rakennetaan luottamukselle
Edellä esitettyjen näkökohtien vuoksi hikipääoman käyttö sopii ainoastaan tilanteisiin, jossa osakkaiden välillä vallitsee vahva luottamus. Tämän luottamuksen pohjalta yhteistyö toimii ja jokaisen vahvuuksia käytetään täysimääräisesti. Toisaalta on todettava, että luottamus on ehdoton edellytys riippumatta siitä, sijoitetaanko yhtiöön rahaa tai työtä.

Itse arvotan osaamispääoman korkealle. Rahoitusta tai sijoitusta hankkiessani en hae pelkkää ”tyhmää” rahaa vaan etsin myös yritykselle sopivan osaamispääoman tuomaa lisäarvoa. Tämä sijoitus hikipääomaan ei aina tarkoita vastikkeeksi muuttamista arvonmäärityksessä, vaan enemmänkin tahtotilan osoitusta yrityksen kehittämistä kohtaan. On ollut mukava nähdä, että yhä useampi sijoittaja, mukaan lukien pääomasijoittajat, näkevät osaamispääoman osana sijoitusprosessia. Näin ollen yrittäjälle on sijoitusta haettaessa tarjolla pelkän rahan lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Valitettavasti on myös sijoittajia, jotka eivät ymmärrä yrittäjyyttä ja joiden intressi on ristiriidassa yrittäjän kanssa. Sijoittajien taustoihin, osaamispääoman laatuun ja sijoituksen intressien selvittämiseen kannattaakin siksi käyttää aikaa ennen valintapäätöstä.

Hikistä syksyä odotellen,

Petri Antila
Kirjoittaja työskentelee yrityskauppojen, pääomasijoittamisen ja hikisen pääoman parissa.